osa 2
Edellisestä Tallinna-postauksestani kerkesi vierähtää tovi jos toinenkin. Viikot ovat olleet aika ajoin niin vauhdikkaita, etten tunnista omaa elämääni.
Visit Tallinna – nähtävää riittää
Visit Tallinna
osa 1
Meillä on mieheni kanssa ollut jo useiden vuosien ajan tapana juosta parin päivän mittaisia taidemaratoneja sopivan tilaisuuden tullen. Lapsemme eivät (vielä) jaksa innostua loputtomasta määrästä taidetta. Toki he silloin tällöin lähtevät suosiolla näyttelyihin mukaan, mutta tällaiset viikonlopun mittaiset taidematkat ovat kertakaikkisesti vielä lasten kohdalla out of question. Niinpä jätämme heidät toisinaan kotiin, lupaamme pizzarahaa ja leffailtaa. Tälläkin kertaa lähdimme siis hyvillä mielin matkaan kaksin, suuntana Tallinna.
Kiinnostaisiko tanskalainen designtuoli?
Jos olet koskaan vieraillut Kööpenhaminassa, niin tiedät, että tanskalaiset näyttävät (myös) pyöräillessään rennon tyylikkäiltä. Niin tummiin sonnustautuneet huolettomasti kaulahuiveihin kietoutuneet töihin kiiruhtavat aikuiset, kuin nahkakenkiin ja villakangastakkeihin puetut punaposkiset lapsetkin pyörän kuljetusvaunussa.
Kiasma tarjoaa kuivakkaa iloa
Viikko sitten makasin Tallinnassa 12. kerroksessa hotellin valkoisissa lakanoissa. Hotellihuoneeseen siivilöityvä kesävalo sai kasvojeni ihon näyttämään nuorelta ja elinvoimaiselta. Makuuasennossa otetuissa selfieissä poimut silenivät ja normaalisti raskaina roikkuvat silmäluometkin näyttivät lähinnä raukeilta. Viestittelin ystävälleni, että jatkossa minua saa kuvata vain makuuasennossa vähintään kaksitoista kerrosta maanpinnan yläpuolella himmeässä valonkajossa.
Ystäväni Paul Osipow
”Suomessa sitä on tavallaan yksin, sillä eihän tämä meidän taidemaailmamme ole kauhean rikas ja monipuolinen. Ehkä minä olen käynyt itseni kanssa sellaista dialogia, jota kaverit muualla käyvät toistensa kanssa. Naapuriateljeessa voi olla taiteilija, joka tekee jotain aivan erilaista kuin itse. He käyvät nuo keskustelut toistensa kanssa, minä keksin itselleni kavereita.”